lauantai 27. elokuuta 2016

Lumikärhö


Lumikärhön herkkää ja puhtoista kukintaa köynnöskaaressa.

                             Kukontöyhtö sisääntulon ruukuissa. Jaloangervo kuunlijojen lomassa.


Mummin jäämistöistä tuli aikanaan kaikkea koristetavaraa. Hän oli esikuvani puutarhan hoidossa ja häneltä olen tämän puutarhainnostukseni saanutkin. Olen laittanut näitä koriste-esineitä hieman eri puolille puutarhaan, muistuttamaan mummista. Hän sanoikin aina, että: "Suru pois ja kukka rintaan":). Nyt kun on ollut synttäreiden aika ovat kaikki poismenneet olleet tiiviisti mielessä.


Olen saanut tämän mehitähden alun mammaltani ja se on kyllä kaunis ja monikäyttöinen. Helppo lisätä uusiin paikkoihin, kun pikku ruusuke pallon alkuja putoilee maahan ja siitä sitten vaan painaa haluamaansa uuteen multakohtaan.


Pikkutalvio. Tämäkin sai niin siipeensä talvesta, että kukinta ollut heikkoa.


Ihanaa viikonloppua, joskin tuulista.



Synttäreiden juhlintaa osa 2


Kyllä kelpasi laittaa tämä piirongin päälle komeilemaan.

Kyllä ruusu on aina ruusu. 


Äidiltä saatu kortti: tämä kortti tuo mieleen lapsuusmuistoja:). Pikku tyttönä meinaan laitoin aina sormen samalla tavoin ja suhistin; "että hiljaa". Kortissa myös kaunis runo:


"Ennen muuta varjele sitä, mikä on sydämessäsi-
siellä on koko elämän lähde"
sanal. 4:23


Noniin eiköhän nyt ole juhlia sitten jo tarpeeksi juhlittu, kiitos ja kumarrus:D.




torstai 25. elokuuta 2016

Pyöreitä


Jaahas aika rientää kovaa vauhtia, kun nyt on jo pyöreiden aika. Saisi kyllä aika mennä hitaammin. Tuntuu, että viikot ja vuodet menevät hirmu kyytiä eteenpäin. Noh, joka hetkestä nauttien!:D 


Rakkaat perheenjäsenet onnittelivat kukkasin<3. Nämä komet ruusut ovat kyllä näyttäviä ja väri aivan ihastuttava.

Valkoinen väri kimpussa on ihan yksi mun suosikeista.


Synttärikortissa olevaan koskettavaan ja niin osuvaan runoon on hyvä lopettaa tämä synttäripäivä:


Onni on sitä kun ei tiedä
ei näe kaikkea kerralla
ei alkua ei loppua
ei syytä eikä seurausta,
näkee vain tämän hetken väkevän värin

-Pia Perkiö



tiistai 23. elokuuta 2016

Kuusiston linnanrauniot


Viikonloppuna kävimme perheen kesken ihmettelemässä Kuusiston linnanraunioita. Kauniit näkymät avautuivat rannasta.


Piikkiönlahden rannalla sijaitseva Kuusiston linna oli aikoinaan Suomen piispojen hallinto- ja turvapaikka. Linnan rakennustyöt aloitettiin mahdollisesti jo 1200-luvun lopulla.

Huomattavin rakennuskausi oli 1400-luvulla, jolloin piispanlinna laajeni päälinnan ja kolme esilinnaa käsittäväksi kokonaisuudeksi. 1500-luvun levottomina alkuvuosina linna siirtyi väliaikaisesti tanskalaisten haltuun, kunnes se valloitettiin takaisin ja lopulta tuhottiin Kustaa Vaasan käskystä vuonna 1528.

Linnanraunion muureja myötäilevää polkua oli helppo kulkea lastenvaunuilla.

Poika tykkäsi kiipeillä mäen päällä ja seikkailla pitkin raunioita. Läheisessä Kuusiston kartanossa toimii kesäisin myös Kuusiston Taidekartano, joka järjestää aikalaistaidenäyttelyitä ja kulttuuritapahtumia. Emme tällä kertaa tosin poikenneet siellä.


perjantai 19. elokuuta 2016

Viikonlopun viettoon



Syyshortensian kukkapitsiä.

Havupenkki voi hyvin. Kääpiövuorimännyt alkavat olla jo aika palloja.

Nyt tuli viimein tämäkin penkki viimeisteltyä. Heh, lukuunottamatta ylipitkää nurmikkoa. Noh, huomenna on leikkuupäivä.


Robusta teki tosiaan vain tämän yhden lehtivarren, jonka päässä on nämä kukat. Kova paino yhdelle oksalle, olen kiinnittänyt oksaa aitaa vasten.


Aurinkoista viikonloppua!:D



lauantai 13. elokuuta 2016

Tunnelmaa elokuun yöhön


Olen kieltämättä erilaisten valaisimien ystävä. Tykkään kaikista erilaisista valoista, on ne sitten lyhtyjä, roihuja, kohdevalaisimia, tunnelmavalaisimia ym. Jokaisella on aina oma paikkansa. Erilaisilla valoilla saa hienosti tunnelmaa myös puutarhaan korostaen erilaisia muotoja, värejä, kukintaa, vihreyttä jne. Tuli on jo itsessään niin rauhoittava elementti.

Tähän kesäkukkaistutukseen jäi alunperin uupumaan ainakin yksi taimi, joten paikkailin kolon tällä aurinkokenno- valaisimella.

Kohdevalaisin lammen suihkulähteeseen. Kivenmurikka aurinkokenno- valaisin sopii tähän tunnelmaan. Sain viime vuonna isännältä nimpparilahjaksi tämän japanilaisen lyhdyn ja tämä onkin ollut ihan yksi lemppareistani. Liian harvoin vain tulee laitettua siihen kynttilä palamaan.


Tässä isossa kivessä on alunperinkin ollut tällainen iso reikä, johon tämä valo sopii passelisti. En ole vain ihan varma onko tämä ihan mun mieleen. Menee ehkä liian kikkailuksi.


Sain mammalta tämän kukkatelineen ja se löysikin paikkansa täältä kaaripenkin alta. Tähän nämä vanhat leikkimökin nurkkaan hylätyt lyhdyt sopivat hyvin.




Vanhan kansan vinkit



Pink Robusta aloitti vasta nyt kukinnan talvivaurioiden takia. Onneksi eivät kokonaan kuolleet.

Syysmaksaruoho aloittaa kukkaterttujen availun. Päivänlilja.


Piti jo perjantaina päivittää tunnelmia. Tosiaan aamu lähtee hyvin käyntiin, kun aina hoitomatkalla saa kävellä vaunuilla tällaisen jokimaiseman ohi<3. Kunnon lenkin jälkeen taas puutarha hommiin:

Jaahas, se on taas se aika vuodesta, kun saa nostaa sipulit ylös kuivumaan. Mummi vainaa opetti, että kun sipulinvarret ovat laonneet, on ne aika nostaa ylös kuivumaan. Nyt olen jo itseasiassa vähän myöhässä sadonkorjuussa. Tosiaan sipulit ylös ja kierittämällä sipulinvartta saadaan sipulin varsi irti ja katkenneet kierteet ns.sulkevat sipulin solukon lepotilaan kuivumaan.


Mummi vainaa antoi myös muita ns. vanhan kansan puutarhaneuvoja, kuten:
1) perunat pitää olla maassa aina viimeistään kustaan päivänä.
2) Sanotaan, että se on 8 viikkoa ja sitten voi perunat nostaa ylös eli 8 viikkoa kopasta koppaan.
3) opin myös sen mummilta, että aina syksyisin pitää talon itä, etelä, ja länsi sivujen kivijalan juureen valella muurahaismyrkkyä, jottei muurahaiset ala kömpiä taloon. Ovat meinaan aikas riesa, jos tiensä löytävät sisälle.
4) Äitienpäivän aikaan voi kesäkukat yleensä istuttaa ulos, ns. hallanvaara ohi.
Nämä opit ovatkin pinttyneet mieleeni:).

                                                   
Pellolla mönkimisen jälkeen mukaan tarttui tämä ainokainen kesäkurpitsa. Olin pettynyt tähän kesäkurpitsan pyöreään lajikkeeseen. Tuotti huonosti satoa. Menee enemmänkin koristekurpitsan virasta.

Sateen jälkeen Leimut tuoksuvat voimakkaasti.


Hyvää viikonloppua!:D


sunnuntai 7. elokuuta 2016

Ilonaiheita ja suuttumusta


Viikonloppu kului jälleen mehuja tehdessä ja pitäähän sitä kerran kesässä leipoa tuoreista mustikoista mustikkapiirakkaa:


                               NOPEA, HELPPO JA HYVÄ MUSTIKKAPIIRAKAN OHJE:
Uunipellillinen mustikka/raparperipiirakkaa

                                                       1) Sekoita 2 munaa ja 2dl sokeria
                                                       2) Sekoita näiden joukkoon 
                                                           2dl kerma-maitoa ja 1dl voisulaa
                                                       3) Sekoita 3tl leivinjauhetta 4dl vehnäjauhoja
                                                       4) Lisää jauhoseos taikinaan siivilöiden

                                 Kaada pohjataikina pellille ja päälle 1/2-1l raparperia/mustikkaa
                                 Paista 200 asteessa noin 25min.

                                 Noin puolissavälissä paistoa kaada päällys:
                                
                                                              2dl kermaa
                                                              1 muna
                                                              2tl vaniljasokeria

Tämä on siitä ihana ohje, kun ei tarvitse vatkata mitään, sekoittaa vaan puuhaarukalla:).



Koin puutarhassa iloisen yllätyksen: kaksi kärhöä oli työntänyt versonsa ylös maasta. Kuinka sitä voikaan ilahtua näinkin pienestä asiasta, kun saa huomata ettei kuolleeksi ristimäni kärhöt olleetkaan kuolleet:D.
Dancing Smile
Hagley Hybrid
                                                                          
Sain myös nurmikon rajausnauhan kaivettua kukkapenkkiin. Nyt sitten selkä alkaa vihoitella lapiohommista. Venyttelyä ja vastaliikkeeitä aina kun vain muistaa ja ehtii.

Suuttumusta aiheutti se, kun totesin naapurin puolella kasvavan pajuaidan aiheuttavan kukkapenkilleni todellista haittaa. Mokomasta pajusta pitäisi päästä kokonaan eroon, vie vaan kaikki voimat kukkapenkistä. Keväällä tehty alasleikkaus ei pidä mokomaa pajua kurissa. Vuosikasvu on huikea ja nyt sitten leikkailen kukkapenkkini päälle kaatuneita oksia alas. Jotta pääsen käsiksi toiseen ongelmakohtaan:


Olen laittanut vuorenkilpeä rajaamaan kukkapenkin taustaa. Pajuaidan takia nurmikon leikkuu ei oikein ole onnistunut kukkapenkin takaa ja näin ollen heinä puskee kovaa kyytiä vuorenkilpien välistä ja yli. Huh, mitä hommaa, kitkeä tätä heinää vuorenkilpien välistä. Selkä taas kiittää kökkimisestä.

Ärsytystä aiheuttaa myös tällä hetkellä riittämättömyys ja ajanpuute. Ei meinaa millään ehtiä tekemään kaikkia puutarhahommia...Esim. lakastuneiden perennojen kukat on osittain leikkaamatta sekä remonttileikkaus kurjenpolville. Noh, tämä on tosin väliaikaista;).



perjantai 5. elokuuta 2016

Puutarhatöitä...


Heinäkuu on vaihtunut vauhdilla elokuuksi. Nopeasti kukat ovat kukkineet ja tuntuukin ettei pihassa nyt oikein mikään ole kukassa. 


Piilu sentään ilahduttaa kukillaan sekä uskollinen Pensashanhikki. Tämä pensas kukkii kyllä tosi pitkään kunhan aloittaa vain kukintansa. Keväällä se muistuttaa enemmänkin ikävästi risukasaa. 



On se hienoa kun pihassa kasvaa marjapensaita, mutta tänä vuonna marjat ovat olleet enemmänkin riesa. Niiden poimiminen on ollut tänä vuonna haaste. Nyt ne on tosin vihdoin kerätty, mutta edelleenkin marjalaatikot odottavat jääkaapissa käsittelyä.



Kurjenpolvi sai myös talvesta hieman siipeensä ja kukkapenkkiin jäi tyhjä kolo kukista. Istutin sitten nämä ale petuniat väriläiskäksi tyhjään aukkoon.


Hommat eivät lopu;). Viimeisimmän kukkapenkin viimeistelytyöt käynnissä. Nurmikon rajausnauhaa on taas kaivettu tiukkaan saveen oikeen urakalla. Aina kun kuopus nukahtaa vaunuun, lapio käteen ja kaivuu hommiin. Vielä on reunaa kaivamatta. Tähän sitten vielä sanomalehdet katteeksi, uutta multaa ja jotain soraa päälle. 

  

Tämän kesän betonityöt tehty, isännän aikaansaannoksia. Vahnat kumisaappaat saivat palvella viimeisen tehtävänsä ennen roskiin menoa.



Viikonloppuja!:D



torstai 4. elokuuta 2016

Tammisaari



Pienen piltin synnyttyä ei ole oikein matkustelu ollut se ykkösjuttu. Nyt kuitenkin tuli lähdettyä päiväretkelle kauniiseen Tammisaareen. 


Ensin suuntasimme Raaseporin linnanraunioille. Linna rakennettiin 1370- luvulla.  Raaseporin keskiaikainen linna on yksi Suomen komeimmista linnanraunioista. Se kertoo kiehtovasta keskiajasta, jolloin Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa. Elämänmeno Raaseporin linnassa vaihteli hallintokeskuksen arjesta loisteliaaseen hovielämään.

Emme tosin nyt tällä kertaa perehtyneet linnaan sen kummemmin, kävimme vain nauttimassa Linnanvoudin tuvassa hyvät kahvit ja leivokset. Toisella kertaa sitten, kun esikoinenkin on matkassa mukana.


Merentuoksua ja sadekuuroja: Pahimmalta vesisateelta vältyttiin, kun ehdittiin juuri ennen sateen tuloa suojaan vanhaan meripelastus katokseen.

Tunnetusti sateen jälkeen paistaa aina aurinko...


...Näin matka jatkui kohti kuuluisaa lounasravintolaa. Knipan kesäravintola on rakennettu paaluille veden päälle. Ehdottomasti kokemisen arvoinen paikka. Hyvä ruoka, namskis:).


Lounaan jälkeen suuntasimme tunnelmalliseen Vanhaan kaupunkiin. Käsityöläisammattien mukaan nimetyt kadut kertovat entisaikojen elämästä. Muita katuja tuli myös bongattua kuten Hatuntekijänkatu ja Sepänkatu.


Kapeilla kaduilla oli todella sitä tunnelmaa: Hiekka karahti jalan alla ja ikkunoilla loisti isoäidin rakkaudella hoidetut pelargoniat pitsiverhojen takaa. Puutalojen pysty- tai vaakalaudoitus kertoi eri aikojen tavasta rakentaa. Ikkunoiden koko, pielet ja koristeet muistuttivat köyhyydestä ja rikkaudesta ja siitä mikä oli milloinkin kaunista.


Ihana kahvintuoksu leijaili ilmassa, siellä meinaan olisi ollut muutama ihana ulkokahvila, joka houkutteli ohikulkijoita astumaan pihaan.


Kaduilla kävellessä vastaan tuli yhtäkkiä elokuvateatteri. Bio Forum onkin Suomen vanhin yhä toiminnassa oleva elokuvateatteri. Se perustettiin vuonna 1912.



Pakollinen yksi kukkakuva pitää aina ottaa. Kaupungin hoitama kukkapenkki loisti Kaunopunahatuista.